Oi,
valo joka loistat matalalta,
kirkkaana
kaiken
kurjuuden yläpuolella
paljastat
säteilläsi päivän,
jossa
ahneus
tuhoaa
maailman.
Oi,
pehmeä valo,
loistat
kuultavana
kullaten
maiseman.
Et
kykene hyvään etkä pahaan.
Ihminen
kykenee.
Hän
kaikessa viisaudessaan
on
asettanut
Itsensä
Jumalan
asemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti