- Siellä Kiovan
matkalla tapahtui jotain? Haluaisitko kertoa siitä? Siljen ääni
lävisti Markuksen tajunnan.
- Mä en muista siitä mitään.
- Te olitte siellä
kaveriporukalla. Vietitte neljä päivää suljetulla
suojavyöhykkeellä. Kerroit ennen matkaa, että näet
alueelta kummallisia unia. Painajaiset ovat ahdistavia, jokin
näkymätön ajaa sinua
takaa tai uhkaa
sinua. Vieläkö näet niitä unia.
- Mmjoo. Herään
hiestä märkänä omaan huutooni. Enää en saa unta kun pelkään
niin niiden
toistuvan. Jouduin
jäämään sairaslomalle tämän takia.
- Suostutko
palaamaan siihen hetkeen kun vierailitte Prypjatissa?
- Niinku mitä sä
tarkoitat?
- Hypnoosia.
- Nojoo. Onko se
varmasti turvallista. Mä en enää halua enempää ongelmia.
Muutenkin
ahdistaa jo ihan saamaristi. Mä pyörryin siellä matkalla. Olin tajuton useamman tunnin. Niin
kaverit kerto. Ite mä en muista.
ahdistaa jo ihan saamaristi. Mä pyörryin siellä matkalla. Olin tajuton useamman tunnin. Niin
kaverit kerto. Ite mä en muista.
- Hypnoosi on täysin
turvallista.
- No kai mä sitte
suostun.
- Lasken hitaasti
ykkösestä kymmeneen. Rentoudu ja sulje silmät kevyesti. Kun lasken
yksi,
tunnet rentouttavan olon koko kehossasi... Kymmenen... olet Prypjatissa. Mitä näet?
tunnet rentouttavan olon koko kehossasi... Kymmenen... olet Prypjatissa. Mitä näet?
- Autioita katuja.
Kaikkialla on korkeita huonokuntoisia kerrostaloja. Kasvillisuus on
vallannut kaikkialla alaa. Jopa kerrostalojen katoilla kasvaa puita.
vallannut kaikkialla alaa. Jopa kerrostalojen katoilla kasvaa puita.
- Haistatko mitään?
- Ruusut tuoksuvat.
Ne ovat kukassa parhaillaan.
- Tunnetko mitään.
- Mulla on huono
olo, oksettaa. Täällä on niin hiljaista, että tuntuu kuin
kuuroutuisi. Jotenkin
aavemainen
tunnelma. Epämiellyttävä. Ristiriitainen olotila. Haluaisin täältä
äkkiä pois, mutta
toisaalta en. Haluan jäädä tänne, jokin kutsuu muo noihin autioihin rakennuksiin.
- Onko se sama
tunne, joka on sinun unissa läsnä.
- Ei. Tai en mä
tiedä. Tää ympäristö on jotenkin niin... keinotekoinen. Kaikki
tuntuu
epätodelliselta. Aavemainen hiljaisuus ahdistaa. Miten voi olla, ettei edes linnun laulu
kuulu?
epätodelliselta. Aavemainen hiljaisuus ahdistaa. Miten voi olla, ettei edes linnun laulu
kuulu?
- Hiljaisuus adistaa
sinua. Tuntuuko mikään muu epämiellyttävältä?
- Mulla on pahaolo.
Täällä on jotain pahaa. Se ei maistu eikä sitä voi nähdä tai
haistaa. Se
on pelottavaa.
on pelottavaa.
- Säteilyäkö
tarkoitat.
- Niin kai. Ja on
täällä jotain muutakin, kauhea ahdistus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti